Ensilumi, ainakin melkein.

Jippii, maassa lunta. Olen varmaankin ainut koko eteläisessä Suomessa, joka riemuitsee. Äkkiä siis lunta talvikylvöjen päälle. 

Samalla tarkistin, kuinka itäneet kasvit voivat, koska täällä on ollut pakkasöitä. Näyttävät edelleen pontevilta ja jopa retiisiä on itänyt lisää. Saavat köllötellä vielä tuplaharson ja kennomuovin alla ainakin viikonlopun. Ensi viikolla pitäisi lämmetä huomattavasti, joten silloin saattaa päivällä tulla jo kuuma.

Ensimmäiset talvikylvöt ponnistaa maasta.

Jippii! Lavakauluksiin tehdyt talvikylvöt alkavat pilkistellä. Nyt on luvattu kylmää viikkoa, joten kävin laittamassa minikasvareiden lisäksi hallaharsoa päälle.

Tässä ellenin neilikka, joiden siemenet sain nettiryhmän kautta.

Retiisejäkin oli noussut pintaan.

Hennot lehtisalaatit kurkottavat valoa kohti.

Myös jäävuorisalaatti oli lähtenyt kasvuun. 

Kevät! 

Oma kasvihuone!

Tänä vuonna vihdon pääsen toteuttamaan yhden pitkäaikaisista haaveistani. Pihallemme nousee kasvari! Jipii!

Aloitimme pohjatyöt jo näin maaliskuussa, kun ei tänä talvena tuota routaa ole maassa ollenkaan. Poistimme ensin noin lapion mitan verran maata paikalta. Pohjalle laitoimme juuriestettä ja sitten kärräsimme kottarikaupalla soraa päälle. Perustuksen teimme soraharkoista. Voi sitä mittailun, mallailun ja tasoittelun määrää. Ristimittaakin otettiin kerta toisensa jälkeen ja harkkoja siirrettiin sentti sinne, sitten tonne ja lopulta tänne. Mutta saimme kuin saimmekin lopulta ristimitan täsmäämään ja harkot vaateriin. 

Harkkojen päälle laitoimme terassilautaa ja kiinnitimme ne pitkillä ruuveilla harkkoihin. Saumakohdat laitoimme eri kohtiin kuin harkoissa, jotta saimme perustuksesta tukevan. Vasta tämän päälle laitoimme kasvihuoneen mukana tulleen sokkelin. Ja taas otimme ristimittaa ja siirsimme milli kerrallaan kulmia eri suuntiin.  

 

 

Itse kasvihuoneen pystytys tuntui itseasiassa olevan joutuisampaa ja helmpompaa kuin tuo perustuksen teko. Ehkäpä hyvin tehty pohja auttoi ja kasvihuone oli helppo tehdä suoraksi ja tukevaksi. Pystytykseen on kuitenkin mennyt jo kolme päivää, johtuen toki siitä, että töissäkin on jouduttu tässä käymään. Olemme vain iltaisin ehtineet hommiin tunniksi-pariksi kerrallaan. Mutta nyt kasvihuone on ovea ja viimeisiä viilauksia vaille valmis.

Innokkaana aloitin jo lattian tekoa. Pohjalle laitoin noin 200 kg kivituhkaa. Päälle aion latoa pihan perällä marinoituneita vanhoja tiiliä.  Sitä ennen on kuitenkin vielä edessä pohjan tasoitusta ja vatupassilla mittailua. 

Odotan jo innolla, että pääsemme kasvattelemaan uudessa kasvarissa satoa. Lapset ovat toivoneet vesimelonin kasvatusta, joten sitä aiomme kokeilla. Saas nähdä saammeko satoa. Ja tietenkin kasvariin on tulossa perustomaatit, kurkut ja paprikat. 

Kaikkein eniten kuitenkin odotan kahvihetkiä kasvarissa kasvien ympäröimänä.

Lunta!

Tein 14.3. kasvulavoihin lisää talvikylvöjä. Tällä kertaa laitoin hyötykasveja tulemaan ja ihan suoraan lavaan kylvin. Laitoin kasvamaan talviporkkanaa, pillisipulia, lehtisalaattia, jäävuorisalaattia, vuonankaalia ja retiisiä. Myös kehäkukan ja samettikukan siemeniä ripottelin penkkeihin tuholaistorjujiksi. 

 

Eilen aamulla heräsimme ihmettelemään valkoista maata. Valjastin pikku apurit käyttöön ja tuota onnetonta sentin kerrosta lunta kahmimme lavoihin. Vaikka tehtävä vaikutti välillä jo vähän epätoivoselta, saimme kuin saimme kaksi lavaa peitettyä kerroksella lunta. 

                                 

 

Kasvun ihmettä odotellessa.

Mysteerikasvi.

 

Ken hän on? 

Kastelin valmiiksi turvekiekkoja, jotta pääsen niihin jossain kohdin istuttamaan siemeniä. Nämä oleskelivat minikasvihuoneessa odottamassa aikoja parempia. Kunnes. Aamuna eräänä poikani tuli sanomaan: "Äiti, täällä kasvaa jo jotakin!". Riensin oitis ihmettelemään todellista kasvun ihmettä, sillä sieminiä en vielä ollut kiekkoihin laittanut.

Nyt jännitämme ken hän on. Rikkaruoho vai hyötykasvi. Hän saa paraatipaikan kasvilampun alla ja rauhan kasvaa.

Maa-artisokka.

 

Tänä vuonna talvea ei tänne eteläiseen Suomeen tullut nähtävästi ollenkaan. Maa on paljas eikä routaakaan oikeastaan ole. Olenkin aloittanut pikku hiljaa lavatarhani kunnostusta talvi- ja kevätkylvöjä varten. 

Päätin alkaijaisiksi korottaa kaikki lavat tuplakorkeiksi, jolloin voin paremmin toteuttaa vuoroviljelyä. Lisäksi kaikkein vanhimmat lavat ovat jo aikansa päässä ja ovat uusimisen tarpeessa. Aloitin hommat kuitenkin uusimpien laatikoiden korottamisesta ja lisämullan roudaamisesta. Kyllä katseli paikallisen rautakaupan myyjä minua hieman hitaasti, kun näin maaliskuussa olin jo multasäkkejä ostamassa. Rakkautta lajiin koeteltiin, kun vesisateessa ensin irrottelin jäisiä säkkejä toisistaan ja sitten kannoin autoon kovia palikoita. Kävi työstä, kun säkistä ei oikein otetta saanut.

Sadonkorjuuseenkin pääsin lavoja kunnostaessa. Viimeiset maa-artisokat pötköttelivät vielä maasta. Nyt vain sosekeittoa keittelemään. Nam.

Talvikylvö puuhissa

Innostuin eilen illalla iltapuhteiksi laittamaan muutamia siemeniä itämään. Kauppareissulla tarttui matkaan pussi miinanköynnöksen siemeniä. Uusi tuttavuus minulle tämä kasvi. Katselin pussin kyljestä, että näitä voisi suorakylvää jo huhti-toukokuussa, joten uskaltauduin laittamaan näitä minikasvihuoneeseen.

Kaapista löysin myös pussillisen kurjenmiekan siemeniä, jotka olin saanut viime syksynä äidiltäni. Äitini puolestaan oli saanut siemenet palstanaapuriltaan. Sen enempää tietoa siis siemenistä ei siis ole. Saas nähdä millaisia näistä lopulta kasvaa ja kuinka hyvin itävät. Menivät samaan laatikkoon miinanköynnöksen kanssa. 

Samaisesta kätköstä ilmaantui myös kirjekuori, jonka sisältä paljastui elleninneilikkaa ja narsissivuokkoa. Nämä olen tilannut Facebook-ryhmän kautta viime syksynä. Minikasvariin pääsivät nämäkin. Pitäisiköhän useammin tutkia noita laatikoita? Näemmä siellä on erinäisiä löytöjä. 

Molemmat laatikot vein lavakaulukseen, jonka päällä on kuvan mukainen "kasvihuone". Kahtellaan, mitä tästä hommasta tulee vai tuleeko mitään.  

Kasvun ihme.

 

Tänään koulin ensimmäiset kosmoskukat omiin ruukkuihinsa kasvamaan. Olivat kovasti jo venähtäneet kasvivalosta huolimatta. Nämä sateiset ja sumuiset kelit eivät ainakaan lisävaloa tuo. Onneksi on kasvivalot keksitty.

Netistä lueskelin ohjeita myös chilin ja paprikan kasvatteluun. (Jep, eikös ohjekirjaakin vilkaista vasta, kun homma ei suju.) Siirsin nyt siemenet kylppäriin lattialämmityksen päälle. Josko vaikka lähtisivät nopeammin kasvuun. Samalla laitoin varmuudeksi muutaman lisäsiemenen kasvamaan. Jos tämä nyt menee ihan syteen, hommataan keväämmällä parit valmiit taimet, kröhöm. 

Aamutuimaan ripoteltiin nuorimmaisen kanssa sinilobeliaa ja riippalobeliaa kasvamaan. En olekaan näitä aikaisemmin siemenestä itse kasvattanut. Jospa saisimme kesällä kukkaloistoa terassille.

Lämpölavakokeilua

 

Pongasin tarjouksesta tällaiset pienet kasvihuoneet lavakaulusten päälle. Nappasin heti matkaan kaksi. Lisäksi mukaan tarttui samalla ajatuksella tehty pelkkä kansi, joka ei siis korota lavakaulusta kuten nämä kasvihuoneet.

Tästä intoutuneena hain tallilta tuoretta hepan kakkaa ja tein siitä reilun patjan lavakauluksen pohjalle. Kastelin hyvin lämpimällä vedellä ja annoin muhia iltaan asti parin räsymaton alla. Illalla täytin kotona sisällä lämmitetyllä mullalla laatikon ja kastelin lisää lämpimällä vedellä. Ajatuksena tässä on, että lanta alkaa käydä ja siten lämmittää alhaalta päin multaa. En keksinyt tähän hätään mitään, millä olisin vuorannut laatikkoa ulkoapäin, jotta lämpö pysyisi paremmin sisällä. Ehkä vielä keksin siihen jonkun ratkaisu. Mahtaisiko vanha fleeceviltti tai räsymatto auttaa yhtään mitään?

Loppuviikosta ajattelin jo lavaan kylvää siemeniä. Jos lanta ei ala käymään, menee tämä sitten talvikylvökokeilun piikkiin. Nyt jännityksellä odotan, onnistuuko kokeilu. 

Sormet syyhyää.

Heti se tapahtui. Kun aurinko pilkotti pilven lomasta ja jo selvästi lämmitti, heräsi sisäinen viherpeukaloni. Pakko päästä jo kylvämään jotakin. Eihän se auttanut kuin ryhtyä tuumasta toimeen.

Pikku apurin oma kasvatti.

6.3. laitoimme yhdessä pikku apureiden kanssa ensimmäiset siemenet multaan.  Ensimmäisessä aallossa istutimme paprikaa, chiliä, erilaisia tomaatteja ja kosmoskukkaa. Muutaman tomaatinsiemenen nappasimme leipää syödessämme suoraan tomaatista. Katsotaan lähtevätkö kasvuun ja kuinka onnistuu. Ensimmäiset sirkkalehdet jo  kurkistelevatkin. Virkeimmin kasvuun näytti lähteävän kosmoskukat.

Paprikat ja chilit vielä ujostelevat eivätkä ole lähteneet kasvuun. Ehkäpä sieltä vielä jotain kuitenkin nousee. 

Lapsista tämä kylvövaihe on kiinnostavaa. He ovat innolla mukana sieminiä kylvämässä ja kurkistelevat joka päivä kannen alle joko sieltä jotain kasvaa.